perjantai 3. elokuuta 2012

ROVERWAY!!!

Vietimme yhden elämiemme mielenkiintoisimmista ja hauskimmista viikoista Roverwayllä Raumalla ja Hämeenlinnan Evolla.

Perhosia oli vatsassa jo päivää ennen lähtöä kun käytiin ostamassa viimeiset tavarat. Jännitys vain tiivistyi junamatkan aikana Tampereelle avajaisiin. Junassa oli muitakin partiolaisia eri maista pukeutuneina partioasuihin. :) Päivä oli siis 20.7.2012.


Tampere: 

Tampereella me tavattiin viiden hengen vartiomme kolme muuta suomalaista jäsentä. Vaikka ei tunnettu etukäteen, juttua riitti alusta alkaen ja pääsimme Ratinan stadionille asti ajoissa. :D Stadionille saavuttaessa suomen joukkueen jäsenet saivat olkalaukut, t-paidan ja merkkejä swopattavaksi (eli vaihdettavaksi esim. toisten maiden merkkeihin). Avajaisissa oli musiikkia ja joulupukkikin kävi vierailulla. Paikalla kerrottiin myös tulevasta leiristä ja kohotettiin yhteishenkeä. Meteli oli päätähuimaava, kun eri maiden partiolaiset huusivat kilpaa omien maidensa huutoja.



Seuraavaksi edessä olikin bussimatka Raumalle, joka kesti hieman päälle pari tuntia. Aikaisen herätyksen takia suurin osa ihmisistä nukkui bussissa (mukaanlukien me), ja maisemiakin ehti ihailla. :)


Rauma:

Raumalle saavuttiin suhteellisen väsyneinä, mutta odottavina. Käveltiin bussilta parinsadan metrin matka satamaan, jossa saimme syötäväksemme lounasta. Lounas oli meille Riihimäen-tytöillekin uusi kokemus, sillä söimme perinteistä Raumalaista merimiesten ruokaa, joka sisälsi kaalia ja jauhelihaa. :)

Lounaan jälkeen suunnistimmekin veneellä kohti saarea, jossa saisimme nukkua Roverwayn neljä ensimmäistä päivää!

Tässä meidän kupoliteltta, jossa nukuimme koko Roverwayn ajan.

Toimintaa noista neljästä päivästä ei tietenkään puuttunut, vaikka ensimmäisenä päivänä emme paljon muuta tehneetkään, kuin leikkineet erilaisia tutustumisleikkejä.

 Heti seuraavana päivänä saapumisemme jälkeen meidät vietiin isommalle saarelle pienelle retkelle. Tehtävämme oli yksinkertaisesti kävellä merkattua reittiä, ja vastailla Suomea koskeviin kysymyksiin. Osa kysymyksistä oli jopa meille suomalaisille vaikeita, ja ulkomaalaisille tietysti sitäkin vaikeampia. Mutta kävelyreissua mukavampaakin olivat todella upeat saari-maisemat. Emme ole tottuneet meren läheisyyteen tai saarilla oleiluun, joten itsessään maisemien katselu oli meille eksoottista. :D 


Retken aikana näimme lammen keskellä metsää.

Satu sai ikuistettua purjeveneen.

Kysymysradan jälkeen tehtävämme oli pienissä ryhmissä rakentaa laudasta ja narusta tikapuut vintilää ja solmuja apuna käyttäen. Kun tikkaat oli saatu valmiiksi, jonkun (tai joidenkin) ryhmästä tuli kiivetä niillä ylös, jotta saisi napattua välipalapatukat kaikille. Meidän ryhmässä oli onneksi halukkaita kiipeäjiä, ja he pääsivätkin hyvin ylös, huolimatta siitä, että pari askelmaa putosi turhan suurten reikien vuoksi (eli solmut menivät rei´istä läpi).





Lounaaksi oli ulkomaalaisille eksoottista hernekeittoa trangialla lämmitettynä. Saimme siinä kuulla muutaman kysymyksen keiton sisältämistä aineista, ja siitä, syödäänkö suomessa oikeasti tätä. Osa ulkomaalaisista kuitenkin tykkäsi keitosta uskallettuaan maistaa sitä. :D

Kun palasimme isommalta saarelta takaisin, oli aika mennä purjehtimaan! Emme olleet ikinä kokeilleet purjehdusta ja valitsimme siksi isoimman veneen. Purjehdus olikin aikamoinen kokemus, sillä vene oli todella vinossa suurimman osan ajasta. Emme olleet liiemmin uhranneet ajatusta aikaisemmin siihen, kuinka vinossa vene todellisuudessa on. :D Purjehdus kesti kaiken kaikkiaan kolme tuntia, ja kerkesi siinä purjehdukseen tottumattomille (lue: meille) tulla huono olo. Muutama tunti veneestä poistumisen jälkeen tuntui vieläkin siltä kuin olisi keikkunut laivassa. Ainoa  juttu, mitä jäimme purjehduksesta kaipaamaan, oli se, ettei purjehduksesta kerrottu meille mitään. Mutta olisihan sitä voinut tietysti itsekin kysyä. :)




Seuraavana päivänä olikin palvelutehtävämme aika. Lähdimme Rauman keskustaan pitsiviikoille leikittämään lapsia. Ulkomaalaisten tehtävänä oli keksiä leikkejä omasta maastaan, ja meidän suomalaisten tehtävänä oli tulkata lapsille leikkejä. Satu tulkkasi puolalaisten keksimiä leikkejä ja Jossu espanjalaisten. Meillä olisi ollut kolme tuntia aikaa leikkiä lasten kanssa, mutta lapsia ei ilmaantunut paikalle... Kunnon partiolaisten tyyliin leikimme paikalla sitten keskenämme eri maiden leikkejä, ja kaikilla oli hauskaa. :) Jossain vaiheessa saimme luvan lähteä puistoon katsomaan, jos siellä olisi lapsia. Siellä olikin neljä lasta ja heidän kanssamme sitten leikimme leikkejä.
Jossu pelaa espanjalaisten kanssa leikkiä, jonka he opettivat juuri. :) Oli muuten hauska leikki!

Kun palvelutehtävämme loppui, oli Rauma-tourin aika! Meidät jaettiin erilaisiin ryhmiin, jossa sai olla yhdestä maasta vain yksi henkilö. Saimme lapun, jossa oli erilaisia kohteita, joissa tuli käydä. Kävimme siis muutamassa museossa, vesitornissa ja opimme, mikä merkitys koirapatsailla on. Kokeilimme pitsinnypläystä ja söimme ravintolassa.Otimme hassuja kuvia kylttien alla ja patsaiden kanssa, ja saimme käyttää englanninkielentaitojamme oy-lyhenteen selittämiseen (kyllä, yksi ulkomaalainen halusi tietää, mistä lyhenne oy tulee... No kyllä Jossu sai sen jotenkin selitettyä). :) Tourin aikana kävi selväksi, että Rauma on hieno kaupunki, ja siellä kannattaa käydä uudestaan.





Viimeisenä kokonaisena päivänämme Raumalla kävimme majakassa. Valitettavasti oli erittäin huono sää, jopa kokeneiden purjehtijoiden mielestä. Itse emme edes muista, koska olisimme istuneet niin kovassa tuulessa. Vaikka meille tarjottiin mahdollisuutta olla menemättä majakalle (joka oli siis omalla saarellaan), kukaan ei jänistänyt, vaan kaikki lähtivät urheasti uhmaamaan säätä (no, onneksi meidän tarvitsi vain istua laivassa :D). Majakalla meille tarjottiin mahdollisuutta laskeutua köysien avulla alas majakasta. Satu uskalsi tulla alas, mutta Jossu ei. Majakan päällä silti käytiin, ja se kannatti, sillä hienot maisemathan niin korkealta on. :)


Satu laskeutuu majakasta. Korkeutta oli siis noin 20 metriä. :)

Illalla vielä omassa saaressamme tarjoiltiin kansainvälinen illallinen. Ulkomaalaiset siis olivat tuoneet omasta maastaan ruokiin tarvittavat aineet ja nyt he valmistivat kaikille siitä syötävää. Italialaiset tarjosivat kolmea eri pastaa, puolalaisilla oli erilaisia pikkuruokia tarjottavanaan (mm. alkukeitto, makkarasiivut, leipiä ja kiisseliä), amerikkalaiset olivat tehneet perinteistä lihapataa, espanjalaisilla oli erilaisia mereneläviä kuten simpukkaa, slovenialaisilla oli hieman mannapuuron kaltaista (mutta suolaista) puuroa ja belgialaisilla oli alkoholitonta olutta ja suklaata. Me suomalaiset tarjosimme lihapullia, uusia perunoita ja silliä, sekä jälkiruoaksi mämmiä, fazerin sinistä suklaata ja salmiakkia. :) Mämmi ei ollut suuri menestys, mutta suklaata rakastettiin!

Seuraavana aamuna olikin aikainen herätys, sillä edessä oli kolmen tunnin bussimatka Evolle Hämeenlinnaan. Kaiken kaikkiaan Raumalla olo oli ihana, ja meillekin erilainen kokemus. Tässä vaiheessa ryhmsästämme oli tullut jo suhteellisen tiivis, ja tuntui haikealta jättää saari, jossa oli veittänyt mahtavat neljä päivää. Tuntui myös hieman jännittävältä siirtyä taas uuteen paikkaan, ja miettiä sitä, saisimmeko tilaisuutta puhua enää oman ryhmämme jäsenten kesken, kun paikalla on paljon muitakin.


Evo, Hämeenlinna:

Evolle saapuessamme huomasimme kaikki murheemme täysin turhiksi. Meno senkun vain parani, kun pääsi viettämään leiriä 3700 muun partiolaisen kanssa! :)

Ensimmäisenä päivänä asetuimme aloillemme Evolle. Laitoimme omat telttamme pystyyn määrätylle alueelle, ja aloimme rakentaa yhteistä leiriporttia, omalle alueellemme. Itse emme osallistuneet paljoakaan portin rakentamiseen, sillä emme halunneet pilata sitä. :D Mutta koska heimossamme oli lahjakkaita rakentelijoita, portista tuli upea! Lopputuloksen päällä saattoi istua noin kolmen metrin korkeudessa, ja tikkailla pääsi ylös. Myös heimomme lippu saatiin korkealle portin päälle liehumaan. :) Illalla oli vuorossa huimat avajaiset. Meno oli aika hurjaa, joten meidän oli pakko siirtyä keskeltä hieman kauemmas. Avajaisissa soitettiin musiikkia ja tanssittiin. Kävi selväksi, että partiolaiset osaavat pitää hauskaa. :D Valitettavasti sää oli aika kurja... Mutta me ei olla sokerista.

Kaikkien osallistujamaiden lippujen kuvilla varustetut pahvilaatikot heitettiin ihmisten sekaan.
 





Seuraavana päivä oli ohjelmalaaksojen vuoro. Ensimmäinen laaksomme oli creative corner. Nimensä mukaisesti siellä sai tehdä kaikkea luovaa, kuten esim. tanssia, tehdä nahasta leirimuiston, taitella ilmapalloja ja harrastaa pantomiimia.

Samana päivänä oli myös toisen ohjelmalaakson vuoro. Forest funissa sai tehdä kaikkea metsään liittyvää. Saimme mm. värjätä lankaa sipulinkuorten avulla, katsella puunveistotyötä, kokeilla kuoria hirttä, maistella marjoja ja pelata angry birds-pelejä. Siellä olisi ollut myös apinarata ja kiipeilyseinä, sekä olisi ollut mahdollista tehdä "kuksa" puupalasta hiilen avulla. :)

Torstaina ohjelmalaaksona oli aqua arena. Päivä ei ollut kaikkein paras vesiaktiviteettien suorittamiseen, sillä satoi edelleen... Emme siis itse halunneet mennä uimaan. Tekemistä siellä silti olisi ollut: sai mennä soutamaan kanootilla, pelata vesipooloa ja saunoa. Aqua arenassa oli myös muutama aktiviteetti niin, ettei ollut pakko mennä veteen: sai rakentaa vedensuodattimen (omamme ei toiminut), oppia veden kiertokulusta ja pelata muistipeliä.

Samana päivä oli myös vierailupäivä. Satun sisko saapui vierailemaan Evolle (onneksi se ei ole hirveän pitkän matkan päässä Riihimäeltä) ja toi meille lisää vaatteita ja vei likaisia pois. :) Esittelimme hänelle aluetta, kävimme kaupassa ja syömässä kalakeittoa.

Illalla vuorossa olivat Loverway-festivaalit. Siellä maat saivat esitellä omaa kulttuuriansa toisille partiolaisille. Kojuissa oli tarjolla niin pieniä maistiaisia kuin kilpailujakin. Ruoaksi oli grilliruokaa, joka tuntui ihan luksukselta partioleirille. Myöhemmin kaikki kokoontuivat päälavan ääreen fiilistelemään rakkauslaulujen tahdissa. Eli siellä oli samanlainen meno kuin avajaisissakin. :D

Kaikki saivat tehtäväkseen kirjoittaa pienelle lapulle jonkin kivan viestin ja laittaa sen pallon sisälle. Sitten pallot lähetettiin eteenpäin, ja lopulta joku saisi pallon ja sen sisällä viestin. :)


Viimeinen kokonainen päivämme Evolla alkoi taas ohjelmalaaksolla. Tällä kertaa pääsimme live your life-laaksoon. Siellä saimme mm. hakata nyrkkeilysäkkejä, murskata autoja, tanssia korvalappustereot päässä, värittää värityskirjaa, sotata, kuntoilla kahvakuulilla, tehdä kollaaseja omasta elämästämme ja nähdä mitä mieltä ihmiset ovat muista maista. :)








Viimeisenä ohjelmalaaksona oli RoverMomentum. Siellä viiden hengen ryhmämme tehtävänä oli suunnitella jokin palveluprojekti, joka pitää toteuttaa syksyllä leirin loppumisen jälkeen. Projektissa tuli puuttua johonkin epäkohtaan yhteiskunnassa tai esim. partiossa. Huomasimme, että noin 12-vuotiaita partiolaisia on aika vähän lippukunnissamme. Ajattelimme siis tehdä projektin, jolla saisimme lisää tuon ikäisiä partiolaisia. Katsotaan myöhemmin miten se onnistuu... :D

 Illalla oli tietysti taas vuorossa biletystä ja musiikkia päälavalla. :D

Viimeisenä aamunamme keräsimme tavaramme kasaan, ja purimme teltan. Sitten vuorossa oli "jäähyväis-seremonia". Paikalla pidettiin puheita ja näytettiin kuvia kuluneesta Roverwaysta. Mahtavasta leiristä muistoksi meille jäi huivit Italiasta ja Espanjasta, Espanjan lippikset ja merkkejä Espanjasta, Isosta-Britanniasta, Hong Kongista, Belgiasta ja Sveitsistä. :)

Satun merkit: suomalainen, espanjalainen, Hong Kongilainen, iso-britannialainen ja sveitsiläinen merkki.


Kaiken kaikkiaan leiri oli meille ainutlaatuinen ja hieno kokemus. Saimme tutustua muiden maiden partiotapoihin ja käyttää kielitaitoamme. Opimme myös kasan uusia leikkejä. Roverwayn teeman mukaisesti: see.feel.follow!

-Satu ja Jossu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti